Silaannaap pissusaa pillugu Lana Hansenimit atuakkiaq Georg Olsenimit ilusilersorneqartoq
atuagaq
Nukappiaraq Tulugaq-mik atilik atuakatalersimalluni takorluuerujuulerpoq nammineq tulukkatut aarsaaarluni. Sermersuup anersaava naapippaa, taassumalu Tulugaq aperivaa ikiuisinnaannginnersoq pinngortitaq mingutsitsinermiit, silaannaap kiatsikkiartorneraninngaanniit kingunerisaaniillu annaassinnaannginneraa. Paasisassarsioriarluni aallartitaavoq nannumut, nattorlimmut, arfermut uumasunullu allanut, uumasullu taakku tamarmik Tulugaq-mut piginnaanermik tunniussipput, Sassumap Arnaanut tunniussassaanik. Tassami kalaallit oqaluttuatoqaataat malillugit, Sassuma Arnaa tassaammat eqqarsaqqaarani iliortoqarsimatillugu atuipiluttoqarsimatillugulu saammarsagassaammat.
Sila oqaluttualiaavoq nutaaliaq allanartorlu meeqqanut 8-12-nut tulluartoq, oqaluttuallu kalaallit oqaluttuatoqaataat inuillu pinngortitamut isiginnittariaasiat atassuserpaat silaannaap allanngoriartornera peqqutaalluni.
Sila 2010-mi Vestnordisk Råds børne- og ungdomslitteraturpris -imut innersuunneqarpoq
atuakkiortoq ilusilersuisorlu
Lana Hansen 1970-imi Qaqortumi inunngorpoq. Siornatigut inuusuttunut atuagaq Ornigisaq taallanik oqaluttualiaaqqanillu imalik saqqummersereernikuuaa. Ulluinnarni perorsarsimassutsikkut, avatangiisinut, silaannaallu allanngoriartorneranut tunngasunik imitittartutut suliaqartarpoq.
Sila ilusilersorneqarpoq, Qeqertarsuarmeersumit Georg Olsen (Kiiu) -umit. Taanna 1974-imi inunngorpoq piginnaanerpassuaqarlunilu. Taalliortuullunilu bassertuunikuuvoq nipilersoqatigiinni Liima Inui-ni, aammattaaq atuakkiortutut assilissanillu eqqumiitsuliortutut nalunnginneqarluni.
naliliinerit
Atuakkap soqutiginartumik kalaallit oqaluttuaatitoqai ullutsinni ajornartorsiutit ataqatigiilersippai. Meeqqanut akullernut atuffassissutissatsialaavoq, silaannaallu pissusai pillugit oqallititsisinnaalluarluni, kalaallillu oqaluttuaatitoqaannut aamma paasissutissiilluarluni. Atuagaq imilertakkanik qalipakkanik assiliartalersorneqarsimavoq, qalipaatinik ilusinillu toqqaasimanersup takutippaa oqaaseqatigiiliorluarsimaneq pissanganassuserlu. – Forbinder på interessant vis den klassiske grønlandske mytologi med højaktuelle problemstillinger. Bogen vil være velegnet til oplæsning på mellemtrinnet, både som oplæg til en diskussion om klimaet og som en øjenåbner i forhold til grønlandsk mytologi. Fortællingen er løbende illustreret af fine akvareller, som i farvevalg og motiv udtrykker både poesi og dramatik.
Folkeskolen
Oqaluttuaq nuannersoq, inuit oqaluttuaatitoqaat ullutsinnilu silaannaap allanngoriartornerani ajornartorsiutit ataqatigiilersimmap. Silaannaap allanngoriartornera pillugu ataatsimeersuartoqangajalernerani una atuagaq tulluaqaaq, soorunami aamma sammisaq qaqugumorsuaq tulluarpoq. – En smuk fortælling, der forbinder inuits ældgamle natursyn med nutidens klimaproblemer. Med en klimakonference lige om hjørnet er bogen højaktuel, men dens tema er eviggyldigt.
DBC lektørudtalelse