Naasuliardarpi

oqaluttualiaq Niviaq Korneliussenimit

NAASULIARDARPI oqaluttualiaavoq asanninnermut, ikinngutigiinnermut aliasunnermullu tunngasoq qulumaatsoq, aammali avaanngunartunik quiasaarutiginninnertalik – taavalu inuiaqatigiinni toqusortaminnik eqqartuisanngitsuni inissaminiinngitsutut misigisimanermut tunngasoq.

Aima Qaqqap Arnaalu

Meeqqanut assinik atuakkiaq Bolatta Silis-Høghimit

Atuagaq nanginneruvoq atuakkanut siullernut marluusunut, niviarsiaqqamut inuummarilluinnartumut – takorluuillaqqissumut. Maanna Aima kammassuanilu Mathilda isumaqatigiissimapput atuarfimmiit angerlamut ingerlaqatigiinniarlutik.

Tupilak

Kalaallit tupilaataat pillugit atuakkiaq meeqqanut qalipagassartaqarlunilu oqaluttuassartaqartoq.

Tupilak siuaasat tarninginik anersaavinilluunniit isumaqarpoq, siornatigullu taaguut taanna anersaanut tupinnartunut amiilaarnartunullu atorneqartarsimavoq Angakkup isertorluinnarluni uumasut saarngi atortuilu katiterlugit sananeratigut tupilaap tarninga akeqqamut akiniaanissaq siunertaralugu aggersarneqarsinnaasarsimavoq. Europamiut alapernaatsut tikissimalermata kalaallit eqqumiitsuliortui tupilaap ilusaa takutinniarlugu ilusilersuisalerput, taakkualu saarngit ujaqqallu atorlugit ilusilersukkat ullumikkut nalunngilagut.

Vinterjagt

pinerluttulersaarut Nina von Staffeldtimit

Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqataaneruleraluttuinnarnera ilutigalugu ajornannginnerulersimavoq pinerlunniartartunut nunarsuarmilu pinerluttunut pinerluttuliorneq – taamalu pisoqarpoq Vinterjagtimi, Sika ilagisaalu tusagassiortoq Thormod Gislasson Nuup naqqani paasimmatigit ikiaroorniutinik sakkortuunik eqqussuinerit  – pinerlunnikkut aningaasat isertitat, inuarneq inunnillu anngiortumik atornerluinerit. 

Aaahm…

Aaahm… Paninnguaq Møllerimit allataq

Salik. Qalipagaa eqqumiitsuliortorpalaanngikkaluarpoq, meerarpaluttumilli misigisimasani immikkoortiterlugit sanasimavai. Imminorsimasumik nassaarnini, inuk nivingasoq titartarsimavaa. Ataataminik unatagaasarnini, angutip kiinaa kamattoq sanasimavaa. Illooqqaminiillu atornerlugaasimanini. Usuk qiuutillu titartarsimallugit. Nalinginnaasuuvoq inuk inuusuttoq allanit nuannaartorineqartup, kusagisaasup inuttut aqqusaagai isigineqaratik pisinnaasaa isigineqartartoq.

Ullut arfineq-marluk

Ullut arfineq-marluk Esaias Thorinimit allataq

Tallimanngorneq. Eqiasukujuttumik itertarfiga kingoqqutilaarlugu makippunga, inuunera imaqanngilaq. Misigissutsikka højtaleritut nipeqarpata højtaleri nipeqanngilaq. Tallimanngorneq arfininngornermukarputit, ullumi tallimanngorneq allaanngilaq qernertumik qalipataq, qaqortunik qiperukkatut ittunik sinitalik. Tallimanngorneq sooq tungujortumik qaamasumik qalipassinnaanngilakkit?

Naalungiarsunnik katsorsaaneq

Naalungiarsunnik katsorsaaneq siusissumi nalaatsinerluutinik katsorsaaneruvoq

Dolto oqarpoq: “Inuk inunngornerminiilli oqaaseqartuuvoq. Meeraq inunngortarpoq oqaatsinik paasinninnissamik kajumittooreerluni piginnaasaqareerluni, tamatuminngalu ikiorsinnaavarput miserratiginnillutaluunniit. Inunngorneraniit oqaasiinik uummarissaanngikkutta, meeqqap attaveqateqarusussutsini kajumeriunnaarsinnaavaa” (ibid.). Naalungiarsuup oqaatsinik paasinnissinnaanera upperiuminaassinnaavoq nipinik immikkuullarissunik, oqaatsitut paasisinnaasatsinnik, suli pinngortitsisinnaanngimmat. Pisoqarneranili naalungiarsuk najoraanni kiinaatalu pissusilersornera paasisinnaagaanni, takuneq ajornanngilaq meeqqap sunaluunniit akisaraa.

Orpilissat nunarsuarmi kusanarnersaat

Juaaka Lyberthimit juullissamut ammartagaq ilaqutariinnut tamarmiusunut

Aa ajussusia! Orpiliassamik ataasinnguamilluunniit Uummannamut tikiussisoqanngilaq. Meeqqat inersimasullu tamanna aliasuutigaat. Immaqali Kunuup nissiaqqallu Eqeqquaqqap juulli annaassinnaagaat… Kisianni, nissiaqqat torulliaqqat ajortut sissuertariaqarpaat, juullimik nissiaqqanillu nuannarisaqanngivissut.

Tulluartoq 1-2

atuagaq Qooqa Ole Brandtimit

1973-imi Tulluartoq 1-2 saqqummerput. 1700-kkut qiteqqukkiartorneranni piniartut inooriaasiannik kristumiussutsillu eqqunneqarneranik oqaluttuarinnittut. Tulluartoq 1-2 kinguaariinnik oqaluttuat atuakkat sisamaasut akullersaraat. Atuakkat allat tassaapput Qooqa aamma Taseraq pingajuallu.

Skibet fra Isfjorden

pissanganartuliaq Nina von Staffeldtimit

Nunaqarfiusimasumi inuerunnermi Kangermi ikuallarujussuartoqarnera alianartumik kinguneqarpoq, Sika Haslundip tigumiartia, Kalaallit Nunaata Ilisimatusarfiani professoriusoq ikuallagussaammat. Kingunitsianngua inuttarsineqanngitsumik tillinniartoqarpoq Ilulissani oqaluffiit allaffeqarfianni, tillinneqarsimallutik ikuallanneqarsimallutillu atuagatoqqat allattaavitoqqallu. Kalaallit Nunaatalu ungasissuani inuk alla aamma nassuiaatissaqanngitsumik ajunaarpoq, nalaatsornerinnakkullu Sikap pisut taakku pingasut atassuserpai.

Qooqa

atuagaq Qooqa Ole Brandtimit

1971-imi Qooqa saqqummerpoq, 1700-kkut aallartinneranni piniartut inooriaasiannik oqaluttuarinnittoq. Qooqa kinguaariinnik oqaluttuat atuakkat sisamaasut siullersaraat. Atuakkat allat tassaapput Tulluartoq 1-2 aamma Taseraq pingajuallu.

Paasinninneq I Rum

paasinninneq I rum

Naatsukullaliat, taallat essayillu kalaallinit atuakkiorlaanit, inuusuttunit qulinit – kinaassuseq, asanninneq annernartoq, annersaaneq, qimusserneq allarpassuillu allaaserineqarput.

Kalaallit Nunaata naasui – timimut tarnimullu

atuagaq naasunut tunngasoq Kirsten Jespersen & Lissi Olsenimit

Kalaallit Nunaata naasorpassui, nammineq isumaminnik naasartut, nerisassianut akugalugit tiiliaralugillu mamartorujussuupput – arlallillu peqqissutsimut illersuutinik nappatsaaliuutinillu sunniuteqartarlutik. Kalaallit Nunaata naasui ilitsersuutaavoq pinngortitap naasuisa nakorsaatiginissaannut aamma nerisassiarinissaannut.

Aqipi – anersaat silarsuaannukartoq

meeqqanut atuagaq Naja Rosing-Asvidimit

Asimioqarfimmi pissakilliortoqarpoq kaattoqarlunilu. Sikulluarsimavoq piniagassaqarnanilu, aappariillu marluk meerartaarsinnaanngillat. Aqipi angakkorlu anersaat silarsuaannut aallartariaqalerput.

AKAMALIK

oqaluttuatoqqat oqaluppalaallu kujataaneersut Malik Høeghimit aaqqissuussaq

1700-kkut aallartilaarneranni kujataani pingaartorsuit ilagisimavaat tusaamasarsuaq Akamalik. Taanna pillugu oqaluppalaat kujataani kinguaariippassuarni pigineqarsimapput tamakkuuppullu 1930-kkunni naqiterisup Faré Høeghip ilaatigut katersorsimasai.

Iluliarsuit ungataanni

Henrik Saxgrenimit assinik atuakkiaq

Nunaqarfik Ilimanaq pisoqarfiujuaannarnikuuvoq, pisoqarfiujuaannarmallu inuit nunaqarfinnit mikinerusuneersut Ilimanamut nuuttarsimapput, namminnerlu nunaqarfigisimasartik inuerutsittarlugu. Massakkut Ilimanaq nunaqarfittut ataannarnissaa aarlerinarpoq.