Naalungiarsunnik katsorsaaneq

Naalungiarsunnik katsorsaaneq siusissumi nalaatsinerluutinik katsorsaaneruvoq

Dolto oqarpoq: “Inuk inunngornerminiilli oqaaseqartuuvoq. Meeraq inunngortarpoq oqaatsinik paasinninnissamik kajumittooreerluni piginnaasaqareerluni, tamatuminngalu ikiorsinnaavarput miserratiginnillutaluunniit. Inunngorneraniit oqaasiinik uummarissaanngikkutta, meeqqap attaveqateqarusussutsini kajumeriunnaarsinnaavaa” (ibid.). Naalungiarsuup oqaatsinik paasinnissinnaanera upperiuminaassinnaavoq nipinik immikkuullarissunik, oqaatsitut paasisinnaasatsinnik, suli pinngortitsisinnaanngimmat. Pisoqarneranili naalungiarsuk najoraanni kiinaatalu pissusilersornera paasisinnaagaanni, takuneq ajornanngilaq meeqqap sunaluunniit akisaraa.

Orpilissat nunarsuarmi kusanarnersaat

Juaaka Lyberthimit juullissamut ammartagaq ilaqutariinnut tamarmiusunut

Aa ajussusia! Orpiliassamik ataasinnguamilluunniit Uummannamut tikiussisoqanngilaq. Meeqqat inersimasullu tamanna aliasuutigaat. Immaqali Kunuup nissiaqqallu Eqeqquaqqap juulli annaassinnaagaat… Kisianni, nissiaqqat torulliaqqat ajortut sissuertariaqarpaat, juullimik nissiaqqanillu nuannarisaqanngivissut.

Tulluartoq 1-2

atuagaq Qooqa Ole Brandtimit

1973-imi Tulluartoq 1-2 saqqummerput. 1700-kkut qiteqqukkiartorneranni piniartut inooriaasiannik kristumiussutsillu eqqunneqarneranik oqaluttuarinnittut. Tulluartoq 1-2 kinguaariinnik oqaluttuat atuakkat sisamaasut akullersaraat. Atuakkat allat tassaapput Qooqa aamma Taseraq pingajuallu.

Skibet fra Isfjorden

pissanganartuliaq Nina von Staffeldtimit

Nunaqarfiusimasumi inuerunnermi Kangermi ikuallarujussuartoqarnera alianartumik kinguneqarpoq, Sika Haslundip tigumiartia, Kalaallit Nunaata Ilisimatusarfiani professoriusoq ikuallagussaammat. Kingunitsianngua inuttarsineqanngitsumik tillinniartoqarpoq Ilulissani oqaluffiit allaffeqarfianni, tillinneqarsimallutik ikuallanneqarsimallutillu atuagatoqqat allattaavitoqqallu. Kalaallit Nunaatalu ungasissuani inuk alla aamma nassuiaatissaqanngitsumik ajunaarpoq, nalaatsornerinnakkullu Sikap pisut taakku pingasut atassuserpai.

Qooqa

atuagaq Qooqa Ole Brandtimit

1971-imi Qooqa saqqummerpoq, 1700-kkut aallartinneranni piniartut inooriaasiannik oqaluttuarinnittoq. Qooqa kinguaariinnik oqaluttuat atuakkat sisamaasut siullersaraat. Atuakkat allat tassaapput Tulluartoq 1-2 aamma Taseraq pingajuallu.

Paasinninneq I Rum

paasinninneq I rum

Naatsukullaliat, taallat essayillu kalaallinit atuakkiorlaanit, inuusuttunit qulinit – kinaassuseq, asanninneq annernartoq, annersaaneq, qimusserneq allarpassuillu allaaserineqarput.

Kalaallit Nunaata naasui – timimut tarnimullu

atuagaq naasunut tunngasoq Kirsten Jespersen & Lissi Olsenimit

Kalaallit Nunaata naasorpassui, nammineq isumaminnik naasartut, nerisassianut akugalugit tiiliaralugillu mamartorujussuupput – arlallillu peqqissutsimut illersuutinik nappatsaaliuutinillu sunniuteqartarlutik. Kalaallit Nunaata naasui ilitsersuutaavoq pinngortitap naasuisa nakorsaatiginissaannut aamma nerisassiarinissaannut.

Aqipi – anersaat silarsuaannukartoq

meeqqanut atuagaq Naja Rosing-Asvidimit

Asimioqarfimmi pissakilliortoqarpoq kaattoqarlunilu. Sikulluarsimavoq piniagassaqarnanilu, aappariillu marluk meerartaarsinnaanngillat. Aqipi angakkorlu anersaat silarsuaannut aallartariaqalerput.

AKAMALIK

oqaluttuatoqqat oqaluppalaallu kujataaneersut Malik Høeghimit aaqqissuussaq

1700-kkut aallartilaarneranni kujataani pingaartorsuit ilagisimavaat tusaamasarsuaq Akamalik. Taanna pillugu oqaluppalaat kujataani kinguaariippassuarni pigineqarsimapput tamakkuuppullu 1930-kkunni naqiterisup Faré Høeghip ilaatigut katersorsimasai.

Iluliarsuit ungataanni

Henrik Saxgrenimit assinik atuakkiaq

Nunaqarfik Ilimanaq pisoqarfiujuaannarnikuuvoq, pisoqarfiujuaannarmallu inuit nunaqarfinnit mikinerusuneersut Ilimanamut nuuttarsimapput, namminnerlu nunaqarfigisimasartik inuerutsittarlugu. Massakkut Ilimanaq nunaqarfittut ataannarnissaa aarlerinarpoq.

Ataqqinartuaraq

Antoine de Saint-Exupéryp atuakkiaa meeqqanut inersimasunullu tulluartuuvoq. Mira Kleistimit kalaallisuunngorlugu nutsigaavoq.

Timmisartortartoq ajornartorsiorluni inoqajuitsumut mippoq, taamaalilluni ataqqinartuaraq nammineq silarsuaaqqaminiittoq naapippaa, asteroide B612. Nalunngisani, iluatiginerpaasani, ruusaatini, annaanniartillugu ulloriarpassuit akornanni angalanermini nunuarsuatsinnut pivoq.

Den Sorte Engel

Nina von Staffeldtip pinerluttulersaarusiaa

Uummannap avataani angut toqutaasimasoq aalisariummi ingerlaartumi nanineqarpoq. Politiillu angallatip usilersortarfiani nanivaat, nannup amerpassui qaavatigullu qilalukkat aarrillu tuugaarpassui.

1-2-3

Maja-Lisa Kehletip atuakkiaa meeqqanut tulluartoq tikkuartuiutigaluni qupperagassialiaq

..qupperagassiami meeqqat namminneq imaluunniit angajoqqaatik peqatigalugit ilinniassavaat immikkuullarissumik naqinnerit atunngikkaluarlugit kisitsisinik qulip tungaanut kisitsineq soorlu: Tuttut sisamat ujakkit il. il.

Kammagiitta! Vil du være min ven?

Maja-Lisa Kehletip atuakkiaa meeqqanut tulluartoq tikkuartuiutigaluni qupperagassialiaq

Atuagaaraq allagartalersugaanngilaq, meeqqalli inersimasullu tikkuartuiutigalutik qupperarsinnaavaat, nammineq takorluuisinnaassusertik atorlugu oqaluttuaaraliorlutik assiliartaliunneqarsimasut aallaavigalugit, kammagiinneq sammisinnaavaat.

Avannersumut sassarpoq

Nina Kreutzmann Jørgensenip oqaluttuaaqqanik imalinnik atuakkiaa

Helga, Maalia, Lulu, Anna, Gudska arnallu allat Kalaallit Nunaanni, Islandimi, Savalimmiuni Danmarkimilu najugaqarput. Oqaluttualiaaqqani sammineqartut tassaapput ullutsinni arnat inuunerminni ajornartorsiutaat.