Kujalleq

kalaallit nunaata kujataa pillugu Ole G. Jensenip assiliartalersukkanik atuakkiaa

Nuna qorsooqqissoq qalipaatigissaartunik naasorpassualik, portusooq, qaqqat qorsooqqissut, sikut qalipaatitigut assigiinngitsuuneri aammalu qalipaatigissaartut illoqarfiit nunaqarfiillu atuagaq qilanaarnartutut nuannersumik Kujataata nuannersuinik eqqaassutissiivoq.

2040

oqaluttualiaaqqanik atuakkiaq, kalaallinit inuusuttunik atuakkialioqqaartunit

Kalaallit Nunaat tassaalissava nuna uuliaatilissuaq? Piitsut pisuullu assigiin­nginnerat annertunerulissava?
Nunami aqutsisoq kisermaassisunngoratarsinnaava? Kalaallit inuuneranni pingaartitatoqqat tassaappat
nukinnik aallerfissat?

De Dødes Fjord

Hans Jakob Helmsip atuakkiaa pissanganartuliaq

Qaanaarmioq ingeniørinngoriaq Masaana Kivioq Nairobimi inuartarineqarpoq, qallunaallu nunanut allanut naalakkersuisoqarfianiit sulilerlaaq Oskar K. Sonne Nairobimut aallartinneqarpoq, toqusimasup timaa Kalaallit Nunaaliaatissallugu.

HOMO sapienne

Niviaq Korneliussenip oqaluttualiaa

Homo sapiens arnarpaluttunngorlu atuakkiaq qulequtsigaavoq, suiaaqqatiminnillu atoqateqartartunik pingaartitsinera ersersinniarlugu homo naqissuserneqarluni.

Ataata isertitsivimmiippoq

oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Sofusip nukkani aleqani anaananilu kisiisa najugaqatigivai. Anaanaa kommunemi sulisuuvoq, tamatigungajallu qasoqqasarluni, suliuartariaqartarami Sofusip ataataata aallarnerata kingorna. Sofusip ataatani maqaasivaa Nalunamut guldinik assaajartorluni aallarnikuummat. Sofusilli paasisinnaanngilaa sooq guldinik nassitsinneq ajorlutik ataataminiit.

Aima qaa schhh!

assinik atuakkiaq Bolatta Silis-Høeghimit
Aima qaa schHh!-mi Aima suli qiimasorujussuuvoq takorluuillaqqissuullunilu. Aima sininnaveerpoq. Sinililiivissorlu Mannarsi Pandetage Isbo Sodavagn Chokolarsen aggertarpoq aliikkusersortarlugulu Aima, aqaguani qasoqqatittarlugu. Anaanaa ataataalu uumisulerput Aimalu naveerlugu, uffa Manna pisuusoq.

…inuugatta

Hjalmar Dahlip Kalaallit Nunaanni suiaassuseqatiminnik aappaqartartut pillugit atuakkiaa

Hjalmar Dahlip kalaallit qulingiluat suiaassuseqatiminnik aappaqartartut apersorsimavai, taakkulu oqaluttuanngorput unneqqarilluinnartut, namminneq inuunerminni misilittakkaminnik piviusunik oqaluttuarnerisigut. …inuugattami nunatsinni anguteqatinut arnaqatinullu samminermut tunngasut nuannersut annernartullu oqaluttuarineqarput

Naleqqusseruttortut

Juaaka Lyberthip oqaluttualiaa
Tassaavoq ukioq 1969. Uummannami angerlarsimaffimmini aasakkut atuanngiffeqareernermi kingorna Paul Erik Nuummi kost- aamma realskolimut uteqqippoq. 1960-ikkunni inuusuttut inuunerannik oqaluttualiaralugu atuakkiaq, imaralugit aarleqquteqannginnerit, asannilernerit, asanninnerit naalliuutaasut aamma inuiaqatigiinni allanngulersuni pikitsitsinerit.

Inuusuttut – nunatsinni nunarsuarmilu/ Ung i Grønland – ung i verden

oqaluttuaaraliat qulit Kalaallinit Inuusuttunit atuakkiorlaanit

Sooruna Najaaraq imminut kilersitertartoq? Qanormitaavaana Fia San Franciscomut pisoq? Nappaammik toqussutaasinnaasumik eqqugaanermi inuuneq pillugu eqqarsaatit suut qaffakaalersarpat? Angajoqqaat angajoqqaatut akisussaassuseqanngitsut peroriartorfigisimagaanni inuttut ilivitsunngortoqarsinnaava?

Suluup aataava toqummat

oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Atuakkami eqqartorneqarput napparsimaneq, toqu ilaquttamillu qanigisamik annaasaqarnermi aliasunneq. Tamanna meeqqanut siusinnerusukkut annaasaqarnermik misigisaqarpallaarsimanngitsunut aammalu aliasunnerminni, inersimasut nammineq aliasunnerat pissutigalugu arajutsineqaratarsinnaasunut sakkortusinnaavoq.

Anaana qasusoorpoq

oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Anaanap allarluinnarmik pissusilersulernera takullugu meeraq aliasulerlunilu annilaangalersinnaa­voq. Suna asuleernerua sunalu piviusuua? Aammami ilaqutariinni ajornartorsiuteqartoqartillugu/­napparsimasoqartillugu meeqqat ‘puigorneqaratarsinnaapput‘. Taannaavoq atuakkap Anaana qasusoorpoq’p imaa. Atuagaq una nangeqattaartuni ilaavoq, taakkunanilu paquminarsinnaasut sakkortusinnaasut sammineqarput.

Erinarsuutikka

kalaallisut meeqqanut erinarsuutit

Atuagaq soqutigineqarluartoq saqqummerseqqinneqarpoq, meeqqanut erinarsuutit nuannarineqarnerpaat nalunnginneqarnerpaanik imaqarluni. Erinarsuutit 100-iniit amerlanerit imarai, ilinniarneqarsinnaasut ataatsimoorluniluunniit ulluinnarni ullorsiorfinniluunniit atorneqarsinnaasut.

Takanna – nunatta pissarititaanik igaat

Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Tupaarnaq Rosing Olsenimit
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq kikkunnut tamanut atuagassiaavoq kalaallit pissarititaanit nerisassiorusuttunut. Tupaarnaq Rosing Olsen nerisassiornermut malittarisassanik 100-ngajannik katersisimavoq

Tuttu qaqqamiit qanermut / Rensdyr fra fjeld til fad

Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Mikael Rosingimit
Ullutsinni kikkut tamarmik pinngortitamik toqqammavilimmik inuujunnaarput, aammalu ilaquttanit ilinniartinneqartarneq tamanit atugaajunnaarpoq. Aamma avataaneersorpassuit nunatta pissarititaanik atuerusuttarput ilitsersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisarlutik.

Arsarnernut uinngiarsukkuit

atuakkiaq Hans Jakob Helmsimit
Qallunaaq tusagassiortoq inuusuttoq Bjørnimik atilik Issittumi pissaanermut uuliamullu iluanaarutepassuarnut akuleruttoorpoq. Issittumi 1980-ikkunniippugut. Kalaallit Nunaat namminersornerulluni oqartussaasoqaleqqammerpoq Issittumilu nunat allat naalakkersuinikkut nammineerusussusermik peqalersimapput, taassumalu saniatigut aamma oliemik annertuumik nassaartoqarluni.

Maligassaatitaagama

Eqqaamasanik atuakkiaq Helene Thiesenimit
Helene arfineq-marluinnarnik ukioqarluni meeraqatini kalaallit allat 21-it ilagalugit ilinniariartorlutik 1951-imi Danmarkimut aallartinneqaramik. Ukioq aappaa affarlu qaangiummat Nuummut uterpoq, tikikkamilu aatsaat paasivaa ilaquttamini najugaqartussaanani, meeqqalli angerlarsimaffittaavanni Dansk Røde Korsip sanatissimasaani.

Inoorusunneq

atuakkiaq psykologimit Conni Gregersenimit
Atuakkiortup ukiorpassuarni meeqqanik inuusuttunillu ulorianartorsiortunik qajannartumillu sullissinermini ilimagisatigut tunngavigisai Inoorusunneq aqqutigalugu paasinartumik paasiuminartumillu allaaserineqarput. Minnerunngitsumillu perorsaanermik isumaginninnermilu sulinermit assersuutinik iliuusissatullu innersuussutinik atuagaq ulikkaarpoq.

Aima

assinik atuakkiaq Bolatta Silis-Høeghimit

Aima aasaqqippat atualissaaq eqqarsaatigereerpaalu angisuunngoruni sunngorusunnerluni. Immaqa iffiortunngorusuppoq, arsaattartoq, pisiniarfimmioq avannaaniluunniit qimminut kukilerisarttaarluni.