kalaallit nunaata kujataa pillugu Ole G. Jensenip assiliartalersukkanik atuakkiaa
Nuna qorsooqqissoq qalipaatigissaartunik naasorpassualik, portusooq, qaqqat qorsooqqissut, sikut qalipaatitigut assigiinngitsuuneri aammalu qalipaatigissaartut illoqarfiit nunaqarfiillu atuagaq qilanaarnartutut nuannersumik Kujataata nuannersuinik eqqaassutissiivoq.
oqaluttualiaaqqanik atuakkiaq, kalaallinit inuusuttunik atuakkialioqqaartunit
Kalaallit Nunaat tassaalissava nuna uuliaatilissuaq? Piitsut pisuullu assigiinnginnerat annertunerulissava?
Nunami aqutsisoq kisermaassisunngoratarsinnaava? Kalaallit inuuneranni pingaartitatoqqat tassaappat
nukinnik aallerfissat?
Hans Jakob Helmsip atuakkiaa pissanganartuliaq
Qaanaarmioq ingeniørinngoriaq Masaana Kivioq Nairobimi inuartarineqarpoq, qallunaallu nunanut allanut naalakkersuisoqarfianiit sulilerlaaq Oskar K. Sonne Nairobimut aallartinneqarpoq, toqusimasup timaa Kalaallit Nunaaliaatissallugu.
Niviaq Korneliussenip oqaluttualiaa
Homo sapiens arnarpaluttunngorlu atuakkiaq qulequtsigaavoq, suiaaqqatiminnillu atoqateqartartunik pingaartitsinera ersersinniarlugu homo naqissuserneqarluni.
oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Sofusip nukkani aleqani anaananilu kisiisa najugaqatigivai. Anaanaa kommunemi sulisuuvoq, tamatigungajallu qasoqqasarluni, suliuartariaqartarami Sofusip ataataata aallarnerata kingorna. Sofusip ataatani maqaasivaa Nalunamut guldinik assaajartorluni aallarnikuummat. Sofusilli paasisinnaanngilaa sooq guldinik nassitsinneq ajorlutik ataataminiit.
assinik atuakkiaq Bolatta Silis-Høeghimit
Aima qaa schHh!-mi Aima suli qiimasorujussuuvoq takorluuillaqqissuullunilu. Aima sininnaveerpoq. Sinililiivissorlu Mannarsi Pandetage Isbo Sodavagn Chokolarsen aggertarpoq aliikkusersortarlugulu Aima, aqaguani qasoqqatittarlugu. Anaanaa ataataalu uumisulerput Aimalu naveerlugu, uffa Manna pisuusoq.
Hjalmar Dahlip Kalaallit Nunaanni suiaassuseqatiminnik aappaqartartut pillugit atuakkiaa
Hjalmar Dahlip kalaallit qulingiluat suiaassuseqatiminnik aappaqartartut apersorsimavai, taakkulu oqaluttuanngorput unneqqarilluinnartut, namminneq inuunerminni misilittakkaminnik piviusunik oqaluttuarnerisigut. …inuugattami nunatsinni anguteqatinut arnaqatinullu samminermut tunngasut nuannersut annernartullu oqaluttuarineqarput
Juaaka Lyberthip oqaluttualiaa
Tassaavoq ukioq 1969. Uummannami angerlarsimaffimmini aasakkut atuanngiffeqareernermi kingorna Paul Erik Nuummi kost- aamma realskolimut uteqqippoq. 1960-ikkunni inuusuttut inuunerannik oqaluttualiaralugu atuakkiaq, imaralugit aarleqquteqannginnerit, asannilernerit, asanninnerit naalliuutaasut aamma inuiaqatigiinni allanngulersuni pikitsitsinerit.
oqaluttuaaraliat qulit Kalaallinit Inuusuttunit atuakkiorlaanit
Sooruna Najaaraq imminut kilersitertartoq? Qanormitaavaana Fia San Franciscomut pisoq? Nappaammik toqussutaasinnaasumik eqqugaanermi inuuneq pillugu eqqarsaatit suut qaffakaalersarpat? Angajoqqaat angajoqqaatut akisussaassuseqanngitsut peroriartorfigisimagaanni inuttut ilivitsunngortoqarsinnaava?
oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Atuakkami eqqartorneqarput napparsimaneq, toqu ilaquttamillu qanigisamik annaasaqarnermi aliasunneq. Tamanna meeqqanut siusinnerusukkut annaasaqarnermik misigisaqarpallaarsimanngitsunut aammalu aliasunnerminni, inersimasut nammineq aliasunnerat pissutigalugu arajutsineqaratarsinnaasunut sakkortusinnaavoq.
oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Anaanap allarluinnarmik pissusilersulernera takullugu meeraq aliasulerlunilu annilaangalersinnaavoq. Suna asuleernerua sunalu piviusuua? Aammami ilaqutariinni ajornartorsiuteqartoqartillugu/napparsimasoqartillugu meeqqat ‘puigorneqaratarsinnaapput‘. Taannaavoq atuakkap Anaana qasusoorpoq’p imaa. Atuagaq una nangeqattaartuni ilaavoq, taakkunanilu paquminarsinnaasut sakkortusinnaasut sammineqarput.
kalaallisut meeqqanut erinarsuutit
Atuagaq soqutigineqarluartoq saqqummerseqqinneqarpoq, meeqqanut erinarsuutit nuannarineqarnerpaat nalunnginneqarnerpaanik imaqarluni. Erinarsuutit 100-iniit amerlanerit imarai, ilinniarneqarsinnaasut ataatsimoorluniluunniit ulluinnarni ullorsiorfinniluunniit atorneqarsinnaasut.
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Tupaarnaq Rosing Olsenimit
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq kikkunnut tamanut atuagassiaavoq kalaallit pissarititaanit nerisassiorusuttunut. Tupaarnaq Rosing Olsen nerisassiornermut malittarisassanik 100-ngajannik katersisimavoq
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Mikael Rosingimit
Ullutsinni kikkut tamarmik pinngortitamik toqqammavilimmik inuujunnaarput, aammalu ilaquttanit ilinniartinneqartarneq tamanit atugaajunnaarpoq. Aamma avataaneersorpassuit nunatta pissarititaanik atuerusuttarput ilitsersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisarlutik.
atuakkiaq Hans Jakob Helmsimit
Qallunaaq tusagassiortoq inuusuttoq Bjørnimik atilik Issittumi pissaanermut uuliamullu iluanaarutepassuarnut akuleruttoorpoq. Issittumi 1980-ikkunniippugut. Kalaallit Nunaat namminersornerulluni oqartussaasoqaleqqammerpoq Issittumilu nunat allat naalakkersuinikkut nammineerusussusermik peqalersimapput, taassumalu saniatigut aamma oliemik annertuumik nassaartoqarluni.
Eqqaamasanik atuakkiaq Helene Thiesenimit
Helene arfineq-marluinnarnik ukioqarluni meeraqatini kalaallit allat 21-it ilagalugit ilinniariartorlutik 1951-imi Danmarkimut aallartinneqaramik. Ukioq aappaa affarlu qaangiummat Nuummut uterpoq, tikikkamilu aatsaat paasivaa ilaquttamini najugaqartussaanani, meeqqalli angerlarsimaffittaavanni Dansk Røde Korsip sanatissimasaani.
atuakkiaq psykologimit Conni Gregersenimit
Atuakkiortup ukiorpassuarni meeqqanik inuusuttunillu ulorianartorsiortunik qajannartumillu sullissinermini ilimagisatigut tunngavigisai Inoorusunneq aqqutigalugu paasinartumik paasiuminartumillu allaaserineqarput. Minnerunngitsumillu perorsaanermik isumaginninnermilu sulinermit assersuutinik iliuusissatullu innersuussutinik atuagaq ulikkaarpoq.
assinik atuakkiaq Bolatta Silis-Høeghimit
Aima aasaqqippat atualissaaq eqqarsaatigereerpaalu angisuunngoruni sunngorusunnerluni. Immaqa iffiortunngorusuppoq, arsaattartoq, pisiniarfimmioq avannaaniluunniit qimminut kukilerisarttaarluni.