oqaluttualiaaqqanik atuakkiaq, kalaallinit inuusuttunik atuakkialioqqaartunit

 

Oqarasuaat sianerpoq.
– Allakkerisut ittuat, kina oqaluuppara?
– Politiit ittuat oqaluuppat. Peqqussutissaqarpunga. Ulluni makkunani allakkat isertut
malugiaqqunarput.
– Aah, soqutiginarpalungaarami. Soormitaava?
– Sapiissusermiit pisuummata.
                                              1
Aput nakkaarusaarpoq, pereernikullu tamaasa matoorlugit.
Nuummi sila taarsisimavoq. Naalakkersuisoq ingerlaannaq angerlarnianngilaq, igalaakkullu isikkivik isigaa, imaannarsuaq. Tiitugassaa tarniginnartumik tipilik nerriveeqqap qaaniippoq, tikkalu inimut siaruaassimavoq. Japanimiut uulialiaat suersoq assut iluaqutaavoq, Naalakkersuisoq eqqarsarpoq, sulianilu naammassisarniarlugit nangeqqillugit.

Aput nakkaarusaarpoq-miit tigulaagaq Maasi Brøns Chemnitzip oqaluttuaaraliaa

atuagaq

Kalaallit Nunaat tassaalissava nuna uuliaatilissuaq? Piitsut pisuullu assigiin­nginnerat annertunerulissava?
Nunami aqutsisoq kisermaassisunngoratarsinnaava? Kalaallit inuuneranni pingaartitatoqqat tassaappat
nukinnik aallerfissat? Teknologi aqqutigalugu ineriartorneq tassatuaava siunissami allanngortussaq.

2040 tassaavoq kalaallit inuusuttut qulit oqaluttualiaat, siunissami nunatsinni nunanilumi allani takorluukkat pillugit. Siunissaq ungasissutut isigineqarsinnaasoq, aajunaralaarsuusinnaasorlunniit … Oqaluttuaaralianni eqqartorneqarsimasut assigiinngillat makkuullutillu; aatsitassarsiorneq, pissaaneqarniunneq, asanninneq, pisuut/piitsut, napparsimaneq aammalu sorsunneq.

Oqaluttuaaraliani aalleqqutigineqartut tassaapput nunarsuarmioqataaneruleraluttuinnarnerup kalaallit pissusitoqaataannik tammartitsinissaa – politikerittalu ineriartornerujussuaq angisooq aqussinnaassaneraat Kalaallit Nunaat ajunngitsumut ingerlatinniarlugu?