Avannersumut sassarpoq

Nina Kreutzmann Jørgensenip oqaluttuaaqqanik imalinnik atuakkiaa

Helga, Maalia, Lulu, Anna, Gudska arnallu allat Kalaallit Nunaanni, Islandimi, Savalimmiuni Danmarkimilu najugaqarput. Oqaluttualiaaqqani sammineqartut tassaapput ullutsinni arnat inuunerminni ajornartorsiutaat.

Anne-Birthe Hove

Anne-Birthe Hove-p eqqumiitsuliarisartagai pillugit atuakkiaq Jørgen Chemnitzimit aaqqissuussaq

Anne-Birthe Hove (1951-2012) Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliortullammaasimavoq immikkut illuinnartoq. Anne-Birthe Hove København-ip Kunstakademiani, Eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmi, Kunstpædagogisk skole-mi ilinniarsimasuuvoq ukiorpassuarnilu eqqumiitsuliortut peqatigiiffianni ilaasortaasarsimalluni.

KIMIK ukiut 20 år

Eqqumiitsuliortut kattuffiat KIMIK aallaavigalugu assinik atuakkiaq Tupaarnaq Rosing Olsen-mik Aaqqissugaq

Eqqumiitsuliortut kattuffiat KIMIK 2015-mi upernaakkut ukiut 20-inngortorsiorluni nalliuttorsiorpoq. Atuakkap nalliuttorsiornermi saqqummersitap aallaavigaa KIMI-p oqaluttuassartaa, ineriartornera maannakkullu ilaasortaasut saqqummersittagaallu sammineqarlutik.

Uummat – oqaluttuat uummammit pisut

apersuineq aallaavigalugu atuakkiaq meeqqanik sumiginnaanermut tunngasoq Lise Andersenimit

Meeqqat angerlarsimaffiat Uummannaq Kalaallit Nunaanni meeqqanik sumiginnagaasimasunik inissiiviusinnaasut ilagaat. Meeqqat angerlarsimaffiata tapersersuineratigut tassani najugaqarnikuusimasut attavigaakka meeraanerat peroriartornerallu pillugit apersorumallugit.

… nuannaraarput / vi elsker …

atuagaq isumassarsiassarpassuarnik ilitsersuutitalinnik imalik Ide Jenny Tullinimiit Lis Anker Petersenimiillu

atuakkami isumassarsiat ilitsersuutitaqarput, taakkualu kikkunniilluunniit misilittarneqarsinnaapput – aallarterlaanut misilittagalinnulluunniit.

Qaammatip inua

oqaluttuatoqqat Gunvor Bjerremit oqaluttuareqqinneqartut Miki Jacobsenimit assiliartalersorneqartut

Qanga kalaallit oqaluttuaatitoqaanni uumasut inuttut oqaluttarlutillu eqqarsartartut ilaannilu inorroortut aammalu angutit nunarsuaq kaajallallugu qajartortut toqusimasut nunaanniit uummaqqinniarlutik ilaannilu arnat inorujussuit naapinneqarsinnaapput.

Frosne beviser

Nina von Staffeldtip pinerluttulersaarusiaa

Sisimiuni aasakkut feriarfinnguleruttornerani eqqumiitsumik virusertoqarpoq. Toqusoqarnera tusagassiortunut nutaarsiassarsiortunut nutaarsiassatsialaavissorpoq. Oqartussallu annilaangalerput. Taamatuttaarlu suliffeqarfiit assigiinngitsut umiarsuarmik angalasut tulattarfissaanik sanasut aamma annilaangalerput, suliarmi immaqa naammassinngitsuulerpaat.

Zombiet Nunaat

Sørine Steenholdtip oqaluttuaaqqanik imalinnik atuakkiaa

Atuagaq Zombiet Nunaat qiimmassaataasinnaanngilaq. Pinngitsaalitinneq, imminorneq, ikiaroornartumik atornerluineq, ikuallattoorneq biilinillu aallarussineq… inuit ikitsuinnaat nalaattagaat.

Arpaatit qaqortut

Pivinnguaq Mørchip oqaluttuaaraliai taalliaalu

Atuagaq oqaluttuaaralianik qulingiluanik imaqarpoq taallanillu 14-inik imaqarluni. Taakkua kinaassutsimut tunngasuupput inuunermilu aporfiusinnaasut assigiinngitsut aqqusaarneqarsinnaasut.

Kujalleq

kalaallit nunaata kujataa pillugu Ole G. Jensenip assiliartalersukkanik atuakkiaa

Nuna qorsooqqissoq qalipaatigissaartunik naasorpassualik, portusooq, qaqqat qorsooqqissut, sikut qalipaatitigut assigiinngitsuuneri aammalu qalipaatigissaartut illoqarfiit nunaqarfiillu atuagaq qilanaarnartutut nuannersumik Kujataata nuannersuinik eqqaassutissiivoq.

2040

oqaluttualiaaqqanik atuakkiaq, kalaallinit inuusuttunik atuakkialioqqaartunit

Kalaallit Nunaat tassaalissava nuna uuliaatilissuaq? Piitsut pisuullu assigiin­nginnerat annertunerulissava?
Nunami aqutsisoq kisermaassisunngoratarsinnaava? Kalaallit inuuneranni pingaartitatoqqat tassaappat
nukinnik aallerfissat?

De Dødes Fjord

Hans Jakob Helmsip atuakkiaa pissanganartuliaq

Qaanaarmioq ingeniørinngoriaq Masaana Kivioq Nairobimi inuartarineqarpoq, qallunaallu nunanut allanut naalakkersuisoqarfianiit sulilerlaaq Oskar K. Sonne Nairobimut aallartinneqarpoq, toqusimasup timaa Kalaallit Nunaaliaatissallugu.

HOMO sapienne

Niviaq Korneliussenip oqaluttualiaa

Homo sapiens arnarpaluttunngorlu atuakkiaq qulequtsigaavoq, suiaaqqatiminnillu atoqateqartartunik pingaartitsinera ersersinniarlugu homo naqissuserneqarluni.

Uummatinnit ilinnut

Piitannguaq Alaufesinimit facebookimi eqqarsaatissiissutinit tigulaakkat
Atuakkap imai isumakkeerinninnermut, akuersaarsinnaanermut imminut inoqammullu ataqqinninnermut tunngassuteqarput, inuunermillu nuannersumik atugaqarnissamut tikkuussisuulluni.

Nukissat/Råstof

Inuusuttunit, inuusuttunut, inuusuttut pillugit ilisarititsineq
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq qanoq ippa? Inuusuttut qanoq takorluugaqarpat? Sulerisarpat? Sunik tunniussisinnaappat inuiaqatigiillu tungaanniit qanoq neqeroorfigineqarsinnaappat?
Siunissaq kinguaariit inuusuttut pissaraat.

…inuugatta

Hjalmar Dahlip Kalaallit Nunaanni suiaassuseqatiminnik aappaqartartut pillugit atuakkiaa

Hjalmar Dahlip kalaallit qulingiluat suiaassuseqatiminnik aappaqartartut apersorsimavai, taakkulu oqaluttuanngorput unneqqarilluinnartut, namminneq inuunerminni misilittakkaminnik piviusunik oqaluttuarnerisigut. …inuugattami nunatsinni anguteqatinut arnaqatinullu samminermut tunngasut nuannersut annernartullu oqaluttuarineqarput