atuagaq Taseraq Pingajuallu Ole Brandtimit

1989-imi Taseraq Pingajuallu saqqummerpoq, 1700-kkut naajartorneranni ajoqersorneqalernerup nalaani inooriaatsimik oqaluttuarinnittoq. Qooqa kinguaariinnik oqaluttuat atuakkat sisamaasut siullersaraat, atuakkat tulliuttut tassaapput Tulluartoq 1-2 kingullersaraallu Taseraq pingajuallu.

oqaluttualiaq Niviaq Korneliussenimit

NAASULIARDARPI oqaluttualiaavoq asanninnermut, ikinngutigiinnermut aliasunnermullu tunngasoq qulumaatsoq, aammali avaanngunartunik quiasaarutiginninnertalik – taavalu inuiaqatigiinni toqusortaminnik eqqartuisanngitsuni inissaminiinngitsutut misigisimanermut tunngasoq.

pinerluttulersaarut Nina von Staffeldtimit

Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqataaneruleraluttuinnarnera ilutigalugu ajornannginnerulersimavoq pinerlunniartartunut nunarsuarmilu pinerluttunut pinerluttuliorneq – taamalu pisoqarpoq Vinterjagtimi, Sika ilagisaalu tusagassiortoq Thormod Gislasson Nuup naqqani paasimmatigit ikiaroorniutinik sakkortuunik eqqussuinerit  – pinerlunnikkut aningaasat isertitat, inuarneq inunnillu anngiortumik atornerluinerit. 

Aaahm… Paninnguaq Møllerimit allataq

Salik. Qalipagaa eqqumiitsuliortorpalaanngikkaluarpoq, meerarpaluttumilli misigisimasani immikkoortiterlugit sanasimavai. Imminorsimasumik nassaarnini, inuk nivingasoq titartarsimavaa. Ataataminik unatagaasarnini, angutip kiinaa kamattoq sanasimavaa. Illooqqaminiillu atornerlugaasimanini. Usuk qiuutillu titartarsimallugit. Nalinginnaasuuvoq inuk inuusuttoq allanit nuannaartorineqartup, kusagisaasup inuttut aqqusaagai isigineqaratik pisinnaasaa isigineqartartoq.

Ullut arfineq-marluk Esaias Thorinimit allataq

Tallimanngorneq. Eqiasukujuttumik itertarfiga kingoqqutilaarlugu makippunga, inuunera imaqanngilaq. Misigissutsikka højtaleritut nipeqarpata højtaleri nipeqanngilaq. Tallimanngorneq arfininngornermukarputit, ullumi tallimanngorneq allaanngilaq qernertumik qalipataq, qaqortunik qiperukkatut ittunik sinitalik. Tallimanngorneq sooq tungujortumik qaamasumik qalipassinnaanngilakkit?

Naalungiarsunnik katsorsaaneq siusissumi nalaatsinerluutinik katsorsaaneruvoq

Dolto oqarpoq: “Inuk inunngornerminiilli oqaaseqartuuvoq. Meeraq inunngortarpoq oqaatsinik paasinninnissamik kajumittooreerluni piginnaasaqareerluni, tamatuminngalu ikiorsinnaavarput miserratiginnillutaluunniit. Inunngorneraniit oqaasiinik uummarissaanngikkutta, meeqqap attaveqateqarusussutsini kajumeriunnaarsinnaavaa” (ibid.). Naalungiarsuup oqaatsinik paasinnissinnaanera upperiuminaassinnaavoq nipinik immikkuullarissunik, oqaatsitut paasisinnaasatsinnik, suli pinngortitsisinnaanngimmat. Pisoqarneranili naalungiarsuk najoraanni kiinaatalu pissusilersornera paasisinnaagaanni, takuneq ajornanngilaq meeqqap sunaluunniit akisaraa.

atuagaq Qooqa Ole Brandtimit

1973-imi Tulluartoq 1-2 saqqummerput. 1700-kkut qiteqqukkiartorneranni piniartut inooriaasiannik kristumiussutsillu eqqunneqarneranik oqaluttuarinnittut. Tulluartoq 1-2 kinguaariinnik oqaluttuat atuakkat sisamaasut akullersaraat. Atuakkat allat tassaapput Qooqa aamma Taseraq pingajuallu.

Shakespearep isiginnaagassiaa “A Midsummer Night´s Dream” Makka Kleistimit kalaallisuunngortitaq.

Aaqq. Maria Bach Kreutzmann

Kalaallit oqaluttuatoqaanni toornat, uumasut inuunngitsullu pillugit atuagaq najoqqutassiaq assiliartalersugaq.

pissanganartuliaq Nina von Staffeldtimit

Nunaqarfiusimasumi inuerunnermi Kangermi ikuallarujussuartoqarnera alianartumik kinguneqarpoq, Sika Haslundip tigumiartia, Kalaallit Nunaata Ilisimatusarfiani professoriusoq ikuallagussaammat. Kingunitsianngua inuttarsineqanngitsumik tillinniartoqarpoq Ilulissani oqaluffiit allaffeqarfianni, tillinneqarsimallutik ikuallanneqarsimallutillu atuagatoqqat allattaavitoqqallu. Kalaallit Nunaatalu ungasissuani inuk alla aamma nassuiaatissaqanngitsumik ajunaarpoq, nalaatsornerinnakkullu Sikap pisut taakku pingasut atassuserpai.

atuagaq Qooqa Ole Brandtimit

1971-imi Qooqa saqqummerpoq, 1700-kkut aallartinneranni piniartut inooriaasiannik oqaluttuarinnittoq. Qooqa kinguaariinnik oqaluttuat atuakkat sisamaasut siullersaraat. Atuakkat allat tassaapput Tulluartoq 1-2 aamma Taseraq pingajuallu.

paasinninneq I rum

Naatsukullaliat, taallat essayillu kalaallinit atuakkiorlaanit, inuusuttunit qulinit – kinaassuseq, asanninneq annernartoq, annersaaneq, qimusserneq allarpassuillu allaaserineqarput.

atuagaq naasunut tunngasoq Kirsten Jespersen & Lissi Olsenimit

Kalaallit Nunaata naasorpassui, nammineq isumaminnik naasartut, nerisassianut akugalugit tiiliaralugillu mamartorujussuupput – arlallillu peqqissutsimut illersuutinik nappatsaaliuutinillu sunniuteqartarlutik. Kalaallit Nunaata naasui ilitsersuutaavoq pinngortitap naasuisa nakorsaatiginissaannut aamma nerisassiarinissaannut.

oqaluttuatoqqat oqaluppalaallu kujataaneersut Malik Høeghimit aaqqissuussaq

1700-kkut aallartilaarneranni kujataani pingaartorsuit ilagisimavaat tusaamasarsuaq Akamalik. Taanna pillugu oqaluppalaat kujataani kinguaariippassuarni pigineqarsimapput tamakkuuppullu 1930-kkunni naqiterisup Faré Høeghip ilaatigut katersorsimasai.

Henrik Saxgrenimit assinik atuakkiaq

Nunaqarfik Ilimanaq pisoqarfiujuaannarnikuuvoq, pisoqarfiujuaannarmallu inuit nunaqarfinnit mikinerusuneersut Ilimanamut nuuttarsimapput, namminnerlu nunaqarfigisimasartik inuerutsittarlugu. Massakkut Ilimanaq nunaqarfittut ataannarnissaa aarlerinarpoq.

Nina von Staffeldtip pinerluttulersaarusiaa

Uummannap avataani angut toqutaasimasoq aalisariummi ingerlaartumi nanineqarpoq. Politiillu angallatip usilersortarfiani nanivaat, nannup amerpassui qaavatigullu qilalukkat aarrillu tuugaarpassui.

Inge-Lise Lyngemit atuagaq assassornermut atorneqarsinnaasoq

Puisip amia kusanartorujussuuvoq nungullajasuunanilu – aammalu Kalaallit Nunaata avammut tunisassiarisartagaanni pingaarnerpaat ilaanniilluni