Nukissat/Råstof

Inuusuttunit, inuusuttunut, inuusuttut pillugit ilisarititsineq
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq qanoq ippa? Inuusuttut qanoq takorluugaqarpat? Sulerisarpat? Sunik tunniussisinnaappat inuiaqatigiillu tungaanniit qanoq neqeroorfigineqarsinnaappat?
Siunissaq kinguaariit inuusuttut pissaraat.

Aqipi – aasivimmiittoq

meeqqanut atuagaq Naja Rosing-Asvidimit
Aqipip naalagaa, angakkoq, asimioqarfimmi sanilerisaminni nannunniartartorsuarmut iverluni ajorsaratarsinnaavoq, taamaattumillu ikiortinnguani toornaarannguaq aggersartariaqarlugu.

Aima qaa schhh!

assinik atuakkiaq Bolatta Silis-Høeghimit
Aima qaa schHh!-mi Aima suli qiimasorujussuuvoq takorluuillaqqissuullunilu. Aima sininnaveerpoq. Sinililiivissorlu Mannarsi Pandetage Isbo Sodavagn Chokolarsen aggertarpoq aliikkusersortarlugulu Aima, aqaguani qasoqqatittarlugu. Anaanaa ataataalu uumisulerput Aimalu naveerlugu, uffa Manna pisuusoq.

…inuugatta

Hjalmar Dahlip Kalaallit Nunaanni suiaassuseqatiminnik aappaqartartut pillugit atuakkiaa

Hjalmar Dahlip kalaallit qulingiluat suiaassuseqatiminnik aappaqartartut apersorsimavai, taakkulu oqaluttuanngorput unneqqarilluinnartut, namminneq inuunerminni misilittakkaminnik piviusunik oqaluttuarnerisigut. …inuugattami nunatsinni anguteqatinut arnaqatinullu samminermut tunngasut nuannersut annernartullu oqaluttuarineqarput

Qalipatassat / Malebog

Qalipatassat iliuusitallit Paarma Olsvig Brandtimit aammalu Sebastian Reidingimit assiliartalersorneqartut

Qalipatassat iliuusitallit tassapput meeqqat qalipassinnaasaat, piumasaminnik saniatigut ilaartorlugilluunniit titartaafigisinnaasaat.

Inuuneq inuuffigiuk/Livet skal leves

atuagaq imminortoqarneratigut annaasaqarnermut tunngasoq
atuagaq oqaluttuanik qulingiluanik imalik, taakkulu inunnik apersuinerninngaanniit katersorneqarsimallutik, imminorsimasunut ilaqutaasunit, imminorniarnermilluunniit siunertaqarsimagaluartunit.

Naleqqusseruttortut

Juaaka Lyberthip oqaluttualiaa
Tassaavoq ukioq 1969. Uummannami angerlarsimaffimmini aasakkut atuanngiffeqareernermi kingorna Paul Erik Nuummi kost- aamma realskolimut uteqqippoq. 1960-ikkunni inuusuttut inuunerannik oqaluttualiaralugu atuakkiaq, imaralugit aarleqquteqannginnerit, asannilernerit, asanninnerit naalliuutaasut aamma inuiaqatigiinni allanngulersuni pikitsitsinerit.

Nasaq teqqialik piginnaanilik

atuakkiarineqartoq Kathrine Rosingimit Nina Spore Kreutzmannimillu assitalersorneqarluni
Manu Kalaallit Nunaanninngaanneerpoq, Miulu Kinaminngaanniit. Imminnut ungasissorujussuugaluarlutik eqqumiitsumik pisoqarpoq, tassami imminnut sinnattorisalerput.

Ivalo & Minik

Naja Rosing-Asvidimit assilissanit atuagaq

Ivalo Minillu marluliaapput sumi tamaanilu pinnguaqatigiittarlutik. Igaffimmiipput, inimiipput, naatsiivimminniipput allarpassuarnilu. Atuakkami takuneqarsinnaapput, ujarneqarsinnaapput tikkuartorneqarsinnaallutillu Ivalop Miniullu pinnguaat. Allassimasut  tamarmik kalaallisut qallunaatullu allanneqarput.

Inuusuttut – nunatsinni nunarsuarmilu/ Ung i Grønland – ung i verden

oqaluttuaaraliat qulit Kalaallinit Inuusuttunit atuakkiorlaanit

Sooruna Najaaraq imminut kilersitertartoq? Qanormitaavaana Fia San Franciscomut pisoq? Nappaammik toqussutaasinnaasumik eqqugaanermi inuuneq pillugu eqqarsaatit suut qaffakaalersarpat? Angajoqqaat angajoqqaatut akisussaassuseqanngitsut peroriartorfigisimagaanni inuttut ilivitsunngortoqarsinnaava?

Avalanneq

oqaluttualiaq Cecilia-Karla Olsenimit Arnannguaq Høeghip ilusilersugaa
Celina meerannguulluni Qallunaat Nunaannut ilaqutariinnut nalusaminut ukiiartortitaavoq. Tappavaniinnerani pisoqarpoq niviarsiaqqap tarnimigut ikilerneqaatigisaanik. Pisimasoq tamanna Celinap inersimasunngornissami tungaanut kimulluunniit oqaatiginngilaa, inuunermini anniaatinit malersorneqartutullusooq misigisaqaatigisaminik.

Suluup aataava toqummat

oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Atuakkami eqqartorneqarput napparsimaneq, toqu ilaquttamillu qanigisamik annaasaqarnermi aliasunneq. Tamanna meeqqanut siusinnerusukkut annaasaqarnermik misigisaqarpallaarsimanngitsunut aammalu aliasunnerminni, inersimasut nammineq aliasunnerat pissutigalugu arajutsineqaratarsinnaasunut sakkortusinnaavoq.

Anaana qasusoorpoq

oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Anaanap allarluinnarmik pissusilersulernera takullugu meeraq aliasulerlunilu annilaangalersinnaa­voq. Suna asuleernerua sunalu piviusuua? Aammami ilaqutariinni ajornartorsiuteqartoqartillugu/­napparsimasoqartillugu meeqqat ‘puigorneqaratarsinnaapput‘. Taannaavoq atuakkap Anaana qasusoorpoq’p imaa. Atuagaq una nangeqattaartuni ilaavoq, taakkunanilu paquminarsinnaasut sakkortusinnaasut sammineqarput.

Qilaap putua

assilissanik oqaluttualiaq Lilian Brøggerimit Dorte Futtrupimillu
Oqaluttuami pineqarpoq anaanaq marlunnik ernilik immakkut ajunaarsimasunik. Aliasunnermini timiminiikkunnaartutut misigisaqarpoq, tassanilu qilammukarluni putukkut, aanani erninilu naapeqqillugit. Uternerminilu tarnimik toquleraluartumik annaassivoq.

Erinarsuutikka

kalaallisut meeqqanut erinarsuutit

Atuagaq soqutigineqarluartoq saqqummerseqqinneqarpoq, meeqqanut erinarsuutit nuannarineqarnerpaat nalunnginneqarnerpaanik imaqarluni. Erinarsuutit 100-iniit amerlanerit imarai, ilinniarneqarsinnaasut ataatsimoorluniluunniit ulluinnarni ullorsiorfinniluunniit atorneqarsinnaasut.

Qupaloraarsuk allallu

meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.

Fanta allallu

meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.