atuakkiarineqartoq Kathrine Rosingimit Nina Spore Kreutzmannimillu assitalersorneqarluni
Manu Kalaallit Nunaanninngaanneerpoq, Miulu Kinaminngaanniit. Imminnut ungasissorujussuugaluarlutik eqqumiitsumik pisoqarpoq, tassami imminnut sinnattorisalerput.
Naja Rosing-Asvidimit assilissanit atuagaq
Ivalo Minillu marluliaapput sumi tamaanilu pinnguaqatigiittarlutik. Igaffimmiipput, inimiipput, naatsiivimminniipput allarpassuarnilu. Atuakkami takuneqarsinnaapput, ujarneqarsinnaapput tikkuartorneqarsinnaallutillu Ivalop Miniullu pinnguaat. Allassimasut tamarmik kalaallisut qallunaatullu allanneqarput.
oqaluttuaaraliat qulit Kalaallinit Inuusuttunit atuakkiorlaanit
Sooruna Najaaraq imminut kilersitertartoq? Qanormitaavaana Fia San Franciscomut pisoq? Nappaammik toqussutaasinnaasumik eqqugaanermi inuuneq pillugu eqqarsaatit suut qaffakaalersarpat? Angajoqqaat angajoqqaatut akisussaassuseqanngitsut peroriartorfigisimagaanni inuttut ilivitsunngortoqarsinnaava?
oqaluttualiaq Cecilia-Karla Olsenimit Arnannguaq Høeghip ilusilersugaa
Celina meerannguulluni Qallunaat Nunaannut ilaqutariinnut nalusaminut ukiiartortitaavoq. Tappavaniinnerani pisoqarpoq niviarsiaqqap tarnimigut ikilerneqaatigisaanik. Pisimasoq tamanna Celinap inersimasunngornissami tungaanut kimulluunniit oqaatiginngilaa, inuunermini anniaatinit malersorneqartutullusooq misigisaqaatigisaminik.
oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Atuakkami eqqartorneqarput napparsimaneq, toqu ilaquttamillu qanigisamik annaasaqarnermi aliasunneq. Tamanna meeqqanut siusinnerusukkut annaasaqarnermik misigisaqarpallaarsimanngitsunut aammalu aliasunnerminni, inersimasut nammineq aliasunnerat pissutigalugu arajutsineqaratarsinnaasunut sakkortusinnaavoq.
oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Anaanap allarluinnarmik pissusilersulernera takullugu meeraq aliasulerlunilu annilaangalersinnaavoq. Suna asuleernerua sunalu piviusuua? Aammami ilaqutariinni ajornartorsiuteqartoqartillugu/napparsimasoqartillugu meeqqat ‘puigorneqaratarsinnaapput‘. Taannaavoq atuakkap Anaana qasusoorpoq’p imaa. Atuagaq una nangeqattaartuni ilaavoq, taakkunanilu paquminarsinnaasut sakkortusinnaasut sammineqarput.
assilissanik oqaluttualiaq Lilian Brøggerimit Dorte Futtrupimillu
Oqaluttuami pineqarpoq anaanaq marlunnik ernilik immakkut ajunaarsimasunik. Aliasunnermini timiminiikkunnaartutut misigisaqarpoq, tassanilu qilammukarluni putukkut, aanani erninilu naapeqqillugit. Uternerminilu tarnimik toquleraluartumik annaassivoq.
kalaallisut meeqqanut erinarsuutit
Atuagaq soqutigineqarluartoq saqqummerseqqinneqarpoq, meeqqanut erinarsuutit nuannarineqarnerpaat nalunnginneqarnerpaanik imaqarluni. Erinarsuutit 100-iniit amerlanerit imarai, ilinniarneqarsinnaasut ataatsimoorluniluunniit ulluinnarni ullorsiorfinniluunniit atorneqarsinnaasut.
meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.
meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.
Meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Una atuagaq atuffassissutissatut tulluarsagaavoq meeqqanut marlunniit pingsunut ukiulinnut, assigalugillu ukunani atuakkat allat atuakkani nangeqattaartuni. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.
Carsten Egevangimit assinik atuakkiaq
Atuakkap Inuunerup killingani assitigut angalaartippaatigut Tunumut, Ittoqqortoormiunullu. Tassanngaanniit illoqarfik qaninnerpaaq 800 km-erinik ungasitsigivoq. Sermersuarlu avannaata kitaani inissisimavoq. Kangimut imaannaq.
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Tupaarnaq Rosing Olsenimit
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq kikkunnut tamanut atuagassiaavoq kalaallit pissarititaanit nerisassiorusuttunut. Tupaarnaq Rosing Olsen nerisassiornermut malittarisassanik 100-ngajannik katersisimavoq
Meeqqanut atuagaq Naja Rosing-Asvidimit
Ukiorpassuit matuma siorna Nunatsinni angakkorsuaqarpoq. Toornaaranngua Aqipi qanga pisunut siunissamilu pisussanut utertaqattaarsinnaavoq.
Ullut ilaanni angakkup Aqipi ullualuit siuartippaa nannunniarnissamut sila ajussannginnersoq takoqqullugu.
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Mikael Rosingimit
Ullutsinni kikkut tamarmik pinngortitamik toqqammavilimmik inuujunnaarput, aammalu ilaquttanit ilinniartinneqartarneq tamanit atugaajunnaarpoq. Aamma avataaneersorpassuit nunatta pissarititaanik atuerusuttarput ilitsersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisarlutik.
assinik atuakkiaq Carsten Egevangimit
Kalaallit Nunaata ungasinnerpaartaaniit ornigarneqarnerpaasartumut Carsten Egevangi nunap uumasuinit inuttaanillu assinik immikkuullarilluinnartunik katersisimavoq. Assini timmissat miluttuumasullu issittup avatangiisiinut sakkortuumut nalimmassarneri malinnaavigaagut.
Atuakkami Tammartagaq-mi Maria aamma Miki naapeqqissinnaavatit.