Nina Kreutzmann Jørgensenip oqaluttuaaqqanik imalinnik atuakkiaa
Helga, Maalia, Lulu, Anna, Gudska arnallu allat Kalaallit Nunaanni, Islandimi, Savalimmiuni Danmarkimilu najugaqarput. Oqaluttualiaaqqani sammineqartut tassaapput ullutsinni arnat inuunerminni ajornartorsiutaat.
Anne-Birthe Hove-p eqqumiitsuliarisartagai pillugit atuakkiaq Jørgen Chemnitzimit aaqqissuussaq
Anne-Birthe Hove (1951-2012) Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliortullammaasimavoq immikkut illuinnartoq. Anne-Birthe Hove København-ip Kunstakademiani, Eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmi, Kunstpædagogisk skole-mi ilinniarsimasuuvoq ukiorpassuarnilu eqqumiitsuliortut peqatigiiffianni ilaasortaasarsimalluni.
Eqqumiitsuliortut kattuffiat KIMIK aallaavigalugu assinik atuakkiaq Tupaarnaq Rosing Olsen-mik Aaqqissugaq
Eqqumiitsuliortut kattuffiat KIMIK 2015-mi upernaakkut ukiut 20-inngortorsiorluni nalliuttorsiorpoq. Atuakkap nalliuttorsiornermi saqqummersitap aallaavigaa KIMI-p oqaluttuassartaa, ineriartornera maannakkullu ilaasortaasut saqqummersittagaallu sammineqarlutik.
apersuineq aallaavigalugu atuakkiaq meeqqanik sumiginnaanermut tunngasoq Lise Andersenimit
Meeqqat angerlarsimaffiat Uummannaq Kalaallit Nunaanni meeqqanik sumiginnagaasimasunik inissiiviusinnaasut ilagaat. Meeqqat angerlarsimaffiata tapersersuineratigut tassani najugaqarnikuusimasut attavigaakka meeraanerat peroriartornerallu pillugit apersorumallugit.
atuagaq isumassarsiassarpassuarnik ilitsersuutitalinnik imalik Ide Jenny Tullinimiit Lis Anker Petersenimiillu
atuakkami isumassarsiat ilitsersuutitaqarput, taakkualu kikkunniilluunniit misilittarneqarsinnaapput – aallarterlaanut misilittagalinnulluunniit.
oqaluttuatoqqat Gunvor Bjerremit oqaluttuareqqinneqartut Miki Jacobsenimit assiliartalersorneqartut
Qanga kalaallit oqaluttuaatitoqaanni uumasut inuttut oqaluttarlutillu eqqarsartartut ilaannilu inorroortut aammalu angutit nunarsuaq kaajallallugu qajartortut toqusimasut nunaanniit uummaqqinniarlutik ilaannilu arnat inorujussuit naapinneqarsinnaapput.
Nina von Staffeldtip pinerluttulersaarusiaa
Sisimiuni aasakkut feriarfinnguleruttornerani eqqumiitsumik virusertoqarpoq. Toqusoqarnera tusagassiortunut nutaarsiassarsiortunut nutaarsiassatsialaavissorpoq. Oqartussallu annilaangalerput. Taamatuttaarlu suliffeqarfiit assigiinngitsut umiarsuarmik angalasut tulattarfissaanik sanasut aamma annilaangalerput, suliarmi immaqa naammassinngitsuulerpaat.
Maren Clasen Poulsenip annoraaliornermik ilitsersuusiaa
Maanna nammineerlutit ilaquttannut ilinnulluunniit annoraaliuussinnaalerputit. Mersorluarina!
Sørine Steenholdtip oqaluttuaaqqanik imalinnik atuakkiaa
Atuagaq Zombiet Nunaat qiimmassaataasinnaanngilaq. Pinngitsaalitinneq, imminorneq, ikiaroornartumik atornerluineq, ikuallattoorneq biilinillu aallarussineq… inuit ikitsuinnaat nalaattagaat.
Pivinnguaq Mørchip oqaluttuaaraliai taalliaalu
Atuagaq oqaluttuaaralianik qulingiluanik imaqarpoq taallanillu 14-inik imaqarluni. Taakkua kinaassutsimut tunngasuupput inuunermilu aporfiusinnaasut assigiinngitsut aqqusaarneqarsinnaasut.
kalaallit nunaata kujataa pillugu Ole G. Jensenip assiliartalersukkanik atuakkiaa
Nuna qorsooqqissoq qalipaatigissaartunik naasorpassualik, portusooq, qaqqat qorsooqqissut, sikut qalipaatitigut assigiinngitsuuneri aammalu qalipaatigissaartut illoqarfiit nunaqarfiillu atuagaq qilanaarnartutut nuannersumik Kujataata nuannersuinik eqqaassutissiivoq.
oqaluttualiaaqqanik atuakkiaq, kalaallinit inuusuttunik atuakkialioqqaartunit
Kalaallit Nunaat tassaalissava nuna uuliaatilissuaq? Piitsut pisuullu assigiinnginnerat annertunerulissava?
Nunami aqutsisoq kisermaassisunngoratarsinnaava? Kalaallit inuuneranni pingaartitatoqqat tassaappat
nukinnik aallerfissat?
Hans Jakob Helmsip atuakkiaa pissanganartuliaq
Qaanaarmioq ingeniørinngoriaq Masaana Kivioq Nairobimi inuartarineqarpoq, qallunaallu nunanut allanut naalakkersuisoqarfianiit sulilerlaaq Oskar K. Sonne Nairobimut aallartinneqarpoq, toqusimasup timaa Kalaallit Nunaaliaatissallugu.
Niviaq Korneliussenip oqaluttualiaa
Homo sapiens arnarpaluttunngorlu atuakkiaq qulequtsigaavoq, suiaaqqatiminnillu atoqateqartartunik pingaartitsinera ersersinniarlugu homo naqissuserneqarluni.
Piitannguaq Alaufesinimit facebookimi eqqarsaatissiissutinit tigulaakkat
Atuakkap imai isumakkeerinninnermut, akuersaarsinnaanermut imminut inoqammullu ataqqinninnermut tunngassuteqarput, inuunermillu nuannersumik atugaqarnissamut tikkuussisuulluni.
Inuusuttunit, inuusuttunut, inuusuttut pillugit ilisarititsineq
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq qanoq ippa? Inuusuttut qanoq takorluugaqarpat? Sulerisarpat? Sunik tunniussisinnaappat inuiaqatigiillu tungaanniit qanoq neqeroorfigineqarsinnaappat?
Siunissaq kinguaariit inuusuttut pissaraat.
Hjalmar Dahlip Kalaallit Nunaanni suiaassuseqatiminnik aappaqartartut pillugit atuakkiaa
Hjalmar Dahlip kalaallit qulingiluat suiaassuseqatiminnik aappaqartartut apersorsimavai, taakkulu oqaluttuanngorput unneqqarilluinnartut, namminneq inuunerminni misilittakkaminnik piviusunik oqaluttuarnerisigut. …inuugattami nunatsinni anguteqatinut arnaqatinullu samminermut tunngasut nuannersut annernartullu oqaluttuarineqarput
atuagaq imminortoqarneratigut annaasaqarnermut tunngasoq
atuagaq oqaluttuanik qulingiluanik imalik, taakkulu inunnik apersuinerninngaanniit katersorneqarsimallutik, imminorsimasunut ilaqutaasunit, imminorniarnermilluunniit siunertaqarsimagaluartunit.