Zombiet Nunaat

Sørine Steenholdtip oqaluttuaaqqanik imalinnik atuakkiaa

Atuagaq Zombiet Nunaat qiimmassaataasinnaanngilaq. Pinngitsaalitinneq, imminorneq, ikiaroornartumik atornerluineq, ikuallattoorneq biilinillu aallarussineq… inuit ikitsuinnaat nalaattagaat.

Arpaatit qaqortut

Pivinnguaq Mørchip oqaluttuaaraliai taalliaalu

Atuagaq oqaluttuaaralianik qulingiluanik imaqarpoq taallanillu 14-inik imaqarluni. Taakkua kinaassutsimut tunngasuupput inuunermilu aporfiusinnaasut assigiinngitsut aqqusaarneqarsinnaasut.

Kujalleq

kalaallit nunaata kujataa pillugu Ole G. Jensenip assiliartalersukkanik atuakkiaa

Nuna qorsooqqissoq qalipaatigissaartunik naasorpassualik, portusooq, qaqqat qorsooqqissut, sikut qalipaatitigut assigiinngitsuuneri aammalu qalipaatigissaartut illoqarfiit nunaqarfiillu atuagaq qilanaarnartutut nuannersumik Kujataata nuannersuinik eqqaassutissiivoq.

2040

oqaluttualiaaqqanik atuakkiaq, kalaallinit inuusuttunik atuakkialioqqaartunit

Kalaallit Nunaat tassaalissava nuna uuliaatilissuaq? Piitsut pisuullu assigiin­nginnerat annertunerulissava?
Nunami aqutsisoq kisermaassisunngoratarsinnaava? Kalaallit inuuneranni pingaartitatoqqat tassaappat
nukinnik aallerfissat?

De Dødes Fjord

Hans Jakob Helmsip atuakkiaa pissanganartuliaq

Qaanaarmioq ingeniørinngoriaq Masaana Kivioq Nairobimi inuartarineqarpoq, qallunaallu nunanut allanut naalakkersuisoqarfianiit sulilerlaaq Oskar K. Sonne Nairobimut aallartinneqarpoq, toqusimasup timaa Kalaallit Nunaaliaatissallugu.

HOMO sapienne

Niviaq Korneliussenip oqaluttualiaa

Homo sapiens arnarpaluttunngorlu atuakkiaq qulequtsigaavoq, suiaaqqatiminnillu atoqateqartartunik pingaartitsinera ersersinniarlugu homo naqissuserneqarluni.

Uummatinnit ilinnut

Piitannguaq Alaufesinimit facebookimi eqqarsaatissiissutinit tigulaakkat
Atuakkap imai isumakkeerinninnermut, akuersaarsinnaanermut imminut inoqammullu ataqqinninnermut tunngassuteqarput, inuunermillu nuannersumik atugaqarnissamut tikkuussisuulluni.

Nukissat/Råstof

Inuusuttunit, inuusuttunut, inuusuttut pillugit ilisarititsineq
Ullumikkut Kalaallit Nunaanni inuusuttuuneq qanoq ippa? Inuusuttut qanoq takorluugaqarpat? Sulerisarpat? Sunik tunniussisinnaappat inuiaqatigiillu tungaanniit qanoq neqeroorfigineqarsinnaappat?
Siunissaq kinguaariit inuusuttut pissaraat.

…inuugatta

Hjalmar Dahlip Kalaallit Nunaanni suiaassuseqatiminnik aappaqartartut pillugit atuakkiaa

Hjalmar Dahlip kalaallit qulingiluat suiaassuseqatiminnik aappaqartartut apersorsimavai, taakkulu oqaluttuanngorput unneqqarilluinnartut, namminneq inuunerminni misilittakkaminnik piviusunik oqaluttuarnerisigut. …inuugattami nunatsinni anguteqatinut arnaqatinullu samminermut tunngasut nuannersut annernartullu oqaluttuarineqarput

Inuuneq inuuffigiuk/Livet skal leves

atuagaq imminortoqarneratigut annaasaqarnermut tunngasoq
atuagaq oqaluttuanik qulingiluanik imalik, taakkulu inunnik apersuinerninngaanniit katersorneqarsimallutik, imminorsimasunut ilaqutaasunit, imminorniarnermilluunniit siunertaqarsimagaluartunit.

Naleqqusseruttortut

Juaaka Lyberthip oqaluttualiaa
Tassaavoq ukioq 1969. Uummannami angerlarsimaffimmini aasakkut atuanngiffeqareernermi kingorna Paul Erik Nuummi kost- aamma realskolimut uteqqippoq. 1960-ikkunni inuusuttut inuunerannik oqaluttualiaralugu atuakkiaq, imaralugit aarleqquteqannginnerit, asannilernerit, asanninnerit naalliuutaasut aamma inuiaqatigiinni allanngulersuni pikitsitsinerit.

Inuusuttut – nunatsinni nunarsuarmilu/ Ung i Grønland – ung i verden

oqaluttuaaraliat qulit Kalaallinit Inuusuttunit atuakkiorlaanit

Sooruna Najaaraq imminut kilersitertartoq? Qanormitaavaana Fia San Franciscomut pisoq? Nappaammik toqussutaasinnaasumik eqqugaanermi inuuneq pillugu eqqarsaatit suut qaffakaalersarpat? Angajoqqaat angajoqqaatut akisussaassuseqanngitsut peroriartorfigisimagaanni inuttut ilivitsunngortoqarsinnaava?

Avalanneq

oqaluttualiaq Cecilia-Karla Olsenimit Arnannguaq Høeghip ilusilersugaa
Celina meerannguulluni Qallunaat Nunaannut ilaqutariinnut nalusaminut ukiiartortitaavoq. Tappavaniinnerani pisoqarpoq niviarsiaqqap tarnimigut ikilerneqaatigisaanik. Pisimasoq tamanna Celinap inersimasunngornissami tungaanut kimulluunniit oqaatiginngilaa, inuunermini anniaatinit malersorneqartutullusooq misigisaqaatigisaminik.

Qilaap putua

assilissanik oqaluttualiaq Lilian Brøggerimit Dorte Futtrupimillu
Oqaluttuami pineqarpoq anaanaq marlunnik ernilik immakkut ajunaarsimasunik. Aliasunnermini timiminiikkunnaartutut misigisaqarpoq, tassanilu qilammukarluni putukkut, aanani erninilu naapeqqillugit. Uternerminilu tarnimik toquleraluartumik annaassivoq.

Takanna – nunatta pissarititaanik igaat

Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Tupaarnaq Rosing Olsenimit
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq kikkunnut tamanut atuagassiaavoq kalaallit pissarititaanit nerisassiorusuttunut. Tupaarnaq Rosing Olsen nerisassiornermut malittarisassanik 100-ngajannik katersisimavoq

Tuttu qaqqamiit qanermut / Rensdyr fra fjeld til fad

Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Mikael Rosingimit
Ullutsinni kikkut tamarmik pinngortitamik toqqammavilimmik inuujunnaarput, aammalu ilaquttanit ilinniartinneqartarneq tamanit atugaajunnaarpoq. Aamma avataaneersorpassuit nunatta pissarititaanik atuerusuttarput ilitsersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisarlutik.