Leise Johnsenip Jette Bangip inuunera angalasarnerilu pillugit atuakkiaa
1936-mi arnaq qallunaaq inuusuttoq Kalaallit Nunaaliarpoq. Assiliisartutut ilinniarnini naammasseqqammerpaa, anguniagaalu tassaavoq Kalaallit Nunaanni inuunerup takussutissinnissaa. Kalaallit Nunaat taamani nunanut allanut matoqqavoq.
Juaaka Lyberthip oqaluttualiaa
Tassaavoq ukioq 1969. Uummannami angerlarsimaffimmini aasakkut atuanngiffeqareernermi kingorna Paul Erik Nuummi kost- aamma realskolimut uteqqippoq. 1960-ikkunni inuusuttut inuunerannik oqaluttualiaralugu atuakkiaq, imaralugit aarleqquteqannginnerit, asannilernerit, asanninnerit naalliuutaasut aamma inuiaqatigiinni allanngulersuni pikitsitsinerit.
oqaluttuaaraliat qulit Kalaallinit Inuusuttunit atuakkiorlaanit
Sooruna Najaaraq imminut kilersitertartoq? Qanormitaavaana Fia San Franciscomut pisoq? Nappaammik toqussutaasinnaasumik eqqugaanermi inuuneq pillugu eqqarsaatit suut qaffakaalersarpat? Angajoqqaat angajoqqaatut akisussaassuseqanngitsut peroriartorfigisimagaanni inuttut ilivitsunngortoqarsinnaava?
oqaluttualiaq Cecilia-Karla Olsenimit Arnannguaq Høeghip ilusilersugaa
Celina meerannguulluni Qallunaat Nunaannut ilaqutariinnut nalusaminut ukiiartortitaavoq. Tappavaniinnerani pisoqarpoq niviarsiaqqap tarnimigut ikilerneqaatigisaanik. Pisimasoq tamanna Celinap inersimasunngornissami tungaanut kimulluunniit oqaatiginngilaa, inuunermini anniaatinit malersorneqartutullusooq misigisaqaatigisaminik.
assilissanik oqaluttualiaq Lilian Brøggerimit Dorte Futtrupimillu
Oqaluttuami pineqarpoq anaanaq marlunnik ernilik immakkut ajunaarsimasunik. Aliasunnermini timiminiikkunnaartutut misigisaqarpoq, tassanilu qilammukarluni putukkut, aanani erninilu naapeqqillugit. Uternerminilu tarnimik toquleraluartumik annaassivoq.
Carsten Egevangimit assinik atuakkiaq
Atuakkap Inuunerup killingani assitigut angalaartippaatigut Tunumut, Ittoqqortoormiunullu. Tassanngaanniit illoqarfik qaninnerpaaq 800 km-erinik ungasitsigivoq. Sermersuarlu avannaata kitaani inissisimavoq. Kangimut imaannaq.
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Tupaarnaq Rosing Olsenimit
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq kikkunnut tamanut atuagassiaavoq kalaallit pissarititaanit nerisassiorusuttunut. Tupaarnaq Rosing Olsen nerisassiornermut malittarisassanik 100-ngajannik katersisimavoq
Nerisassiornermut ilitsersuutinit atuakkiaq Mikael Rosingimit
Ullutsinni kikkut tamarmik pinngortitamik toqqammavilimmik inuujunnaarput, aammalu ilaquttanit ilinniartinneqartarneq tamanit atugaajunnaarpoq. Aamma avataaneersorpassuit nunatta pissarititaanik atuerusuttarput ilitsersorneqarnissaminnillu pisariaqartitsisarlutik.
assinik atuakkiaq Carsten Egevangimit
Kalaallit Nunaata ungasinnerpaartaaniit ornigarneqarnerpaasartumut Carsten Egevangi nunap uumasuinit inuttaanillu assinik immikkuullarilluinnartunik katersisimavoq. Assini timmissat miluttuumasullu issittup avatangiisiinut sakkortuumut nalimmassarneri malinnaavigaagut.
taalliat Mariane Petersenimit, Niels Motzfeldtimit assiliartalersukkat
Atuakkami nassaassaapput taallialiat naatsut, pinngortitamut nuannarinninnermut qamannga pisut. Inuunerup tupinnartuliai aammalu quianartunit sinarsullit, nalitsinnilu inuit isumaliortaatsimikkut tigussaasunik pingaartitsinermik tuaviinnavik inuunerat, allaat sila pissusianik allanngoriartorneranik ajattuillutik.
atuakkiaq Hans Jakob Helmsimit
Qallunaaq tusagassiortoq inuusuttoq Bjørnimik atilik Issittumi pissaanermut uuliamullu iluanaarutepassuarnut akuleruttoorpoq. Issittumi 1980-ikkunniippugut. Kalaallit Nunaat namminersornerulluni oqartussaasoqaleqqammerpoq Issittumilu nunat allat naalakkersuinikkut nammineerusussusermik peqalersimapput, taassumalu saniatigut aamma oliemik annertuumik nassaartoqarluni.
Eqqaamasanik atuakkiaq Helene Thiesenimit
Helene arfineq-marluinnarnik ukioqarluni meeraqatini kalaallit allat 21-it ilagalugit ilinniariartorlutik 1951-imi Danmarkimut aallartinneqaramik. Ukioq aappaa affarlu qaangiummat Nuummut uterpoq, tikikkamilu aatsaat paasivaa ilaquttamini najugaqartussaanani, meeqqalli angerlarsimaffittaavanni Dansk Røde Korsip sanatissimasaani.
Søren Thaaep aliikkutaralugu qiortagassianik atuakkiaa
kalaallisuunngortitsisoq Carla Rosing Olsen.
Atuagaq qiortagassianik kalaallit nunaanut tunngasunik imalik.
atuakkiaq psykologimit Conni Gregersenimit
Atuakkiortup ukiorpassuarni meeqqanik inuusuttunillu ulorianartorsiortunik qajannartumillu sullissinermini ilimagisatigut tunngavigisai Inoorusunneq aqqutigalugu paasinartumik paasiuminartumillu allaaserineqarput. Minnerunngitsumillu perorsaanermik isumaginninnermilu sulinermit assersuutinik iliuusissatullu innersuussutinik atuagaq ulikkaarpoq.
oqaluttuaaraliaaqqat nunani avannarlerningaanniit atuakkiortunik arfineq-pingasuninngaanniit
Asanninneq – inerteqqutaasoq, illuatungilerneqanngitsoq, nuannersoq, immikkuullarissoq, tiguartinnartoq, piumasaqaatitaqanngitsorlu – tamakkuupput atuakkami sammineqartut. Inuusuttunut saaffiginnittuuvoq, assigiinngikkaluaqalutillu takutippaat nunarsuarmi asanninneq ataasiinnaavoq – artornartuullunilu pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.
atuagaq Sume-kkut pillugit eqqaamasalikkersaarut Per Berthelsenimit
1973-imi kalaallit rockimik nipilersortartut Sume siullermeerlutik Roskildefestivalimi appipput. Sume-kkullu aatsaat ukiut pingasut matuma siornatigut pileqqaarput 1970-imi, nipilersornermik piginnaanillit angutit inuusuttut marluk Sorø Akademimi naapimmata.
Pia Christensen aammalu Ulrik Bangip atuakkiaat
Inuunermi atugarisat assigiinngilluinnartuusut oqaluttuarineqarput, taamaattoq Therecie, Makkak, Najâraq, Juaanna, Maarat, Heidi aamma Marianne assigiissuteqarput, tassalu nammineq toqqagaqarsimagamik, ullumikkullu killiffigisartik anguniarlugu sulerulussimallutik.
eqqaamasalikkersaarut Anne Sofie Hardenbergimit aamma Pia Christensen Bangimit atuakkiaq
Ataatamik ilungersuutit oqaluttuaavoq Anne Sofie pillugu, 1948’mi inunngorsimavoq kalaallimik anaanaqarluni qallunaamillu nalusaminik ataataqarluni. Anne Sofie ajuallajallunilu inussiortuusimanngilaq mikigallarami. 1965-imi ataatani nassarivaa, kisiannili sapaatik akunneri pingasuinnartut annaasimallugu.