Anaana qasusoorpoq

oqaloqatigiilersitsisinnaasutut atuakkiaq
Anaanap allarluinnarmik pissusilersulernera takullugu meeraq aliasulerlunilu annilaangalersinnaa­voq. Suna asuleernerua sunalu piviusuua? Aammami ilaqutariinni ajornartorsiuteqartoqartillugu/­napparsimasoqartillugu meeqqat ‘puigorneqaratarsinnaapput‘. Taannaavoq atuakkap Anaana qasusoorpoq’p imaa. Atuagaq una nangeqattaartuni ilaavoq, taakkunanilu paquminarsinnaasut sakkortusinnaasut sammineqarput.

Qilaap putua

assilissanik oqaluttualiaq Lilian Brøggerimit Dorte Futtrupimillu
Oqaluttuami pineqarpoq anaanaq marlunnik ernilik immakkut ajunaarsimasunik. Aliasunnermini timiminiikkunnaartutut misigisaqarpoq, tassanilu qilammukarluni putukkut, aanani erninilu naapeqqillugit. Uternerminilu tarnimik toquleraluartumik annaassivoq.

Erinarsuutikka

kalaallisut meeqqanut erinarsuutit

Atuagaq soqutigineqarluartoq saqqummerseqqinneqarpoq, meeqqanut erinarsuutit nuannarineqarnerpaat nalunnginneqarnerpaanik imaqarluni. Erinarsuutit 100-iniit amerlanerit imarai, ilinniarneqarsinnaasut ataatsimoorluniluunniit ulluinnarni ullorsiorfinniluunniit atorneqarsinnaasut.

Qupaloraarsuk allallu

meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.

Fanta allallu

meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.

Kalaaleq nunarsuarmiorlu

Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq
Atuagaq nutaarsiassaq Meeqqerivitsialammut atorneqarsinnaasoq, soorunami aamma angerlarsimaffimmi. Atuagaq atuffassissutissanut tulluarpoq meeqqanut pingasuniit arfinilinnut ukiulinnut. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.

Mukutu allallu

Meeraaqqanut nukarlernut atuagaq oqaloqatigiissutigineqarsinnaasoq
Una atuagaq atuffassissutissatut tulluarsagaavoq meeqqanut marlunniit pingsunut ukiulinnut, assigalugillu ukunani atuakkat allat atuakkani nangeqattaartuni. Allatulaaq atuagassiaavoq, sannaa oqaluttuartaa assitalersorneralu eqqarsaatigalugit.

Aqipi – toornaarannguaq

Meeqqanut atuagaq Naja Rosing-Asvidimit

Ukiorpassuit matuma siorna Nunatsinni angakkorsuaqarpoq. Toornaaranngua Aqipi qanga pisunut siunissamilu pisussanut utertaqattaarsinnaavoq.
Ullut ilaanni angakkup Aqipi ullualuit siuartippaa nannunniarnissamut sila ajussannginnersoq takoqqullugu.

Tammartagaq

meeqqanut juullimi atuagaq Maria Motzfeldtimit, Christian Fleischer Reximit aammalu Lars Frederik Andersenimit

Atuakkami Tammartagaq-mi Maria aamma Miki naapeqqissinnaavatit.

Anaana ataatalu annersaagaangata

atuagaq oqaloqatigiilersitsisinnaasoq

Najap Qulutannguullu anaanaa ataataalu kamaapput annersaallutillu, ullulli ilaanni ingasappallaalerpoq meeqqat anaanartik ilagalugu qimarnguimmukarput. Angajoqqaat kamaattut annersaattut pisattanillu imminnut milluuttut qitornaalluni takullugit killissamik qaangiineruvoq.

Anaana ataatalu aalakooraangata

atuagaq oqaloqatigiilersitsisinnaasoq
Qatanngutigiit Malik aamma Ulorna, taakkua angajoqqaatik najugaqatigivaat illut uiguleriiaat ilaanni. Angajoqqaavi imertarput, tamannalu Malimmut Ulornamullu nuannerpallaanngilaq.

Inuuik saliiffik

meeqqanut atuagaq Stina Sørensenimit, Inuk Silis Høeghimit assitalersorneqartoq
Iluunap qatsuppaa puiaasanik allanillu igitassanik inuit maangaannaq eqqaasarnerat. Inuuissiungajalerpoq, inuuimminullu kissaatigaa inuuissioruni qaaqqusat blokkimi najugaqarfimmi eqqaanni saleeqataassasut, taarsiullugu tunissutissanik nassarlutik kaffisoriarnermut.

Aima

assinik atuakkiaq Bolatta Silis-Høeghimit

Aima aasaqqippat atualissaaq eqqarsaatigereerpaalu angisuunngoruni sunngorusunnerluni. Immaqa iffiortunngorusuppoq, arsaattartoq, pisiniarfimmioq avannaaniluunniit qimminut kukilerisarttaarluni.

Sila

silaannaap pissusaa pillugu Lana Hansenimit atuakkiaq
Nukappiaraq Tulugaq-mik atilik atuakatalersimalluni takorluuerujuulerpoq nammineq tulukkatut aarsaaarluni. Sermersuup anersaava naapippaa, taassumalu Tulugaq aperivaa ikiuisinnaannginnersoq pinngortitaq mingutsitsinermiit, silaannaap kiatsikkiartorneraninngaanniit kingunerisaaniillu annaassinnaannginneraa.

Qimmiaraq uiartortippoq

Lene Fauerbymit meeqqanut atuagaq atuaruminartoq

Kasper qallunaajuvoq Malillu kalaaliulluni. Kalaallit Nunaata nunaqarfiisa ilaanni nunaqarfimmi nunaqarlutik. Kasperp ataataa meeqqat atuarfianni ilinniartitsisuuvoq, Maliullu ataataa piniartuullunilu aalisartuuvoq. Kasper qimmiaraatitaarpoq, ilaatigullu puigortarpaa kalaallit qimmii qimuttut qimmiaqqanut uiartuisinnaasarneri.

Kaassassuk – iliarsuk

titartakkanik atuakkiaq Christian Fleischer Reximit
Kikkut tamarmik nunatsinni maani najugaqartut Kaassassuk, iliarsukkuluk, nunaqqatiminit tamanit ajortumik pineqartoq pillugu oqaluttuaq nalunngilaat nuannareqalugulu. Arnarsiarsuatali angutillu utoqqaap kisimik asavaat ikiortarlugulu.

Angalaneq ulorianartoq

Lene Fauerbymit meeqqanut atuagaq atuaruminartoq
Kasper qallunaajuvoq Malillu kalaaliulluni. Kalaallit Nunaata nunaqarfiisa ilaanni nunaqarfimmi nunaqarlutik. Kasperp ataataa meeqqat atuarfianni ilinniartitsisuuvoq, Maliullu ataataa piniartuullunilu aalisartuuvoq. Kasper Malillu atuaqatitik ilagalugit unnuiartorput. Naja Julialu ilagalugit ujaqqanik ujarlerput. Kisiannili sermeq ulorianartuuvoq. Utilerunillu tammaarfimminnut aqqut sumiippa?